Päihdepalveluiden kehittämishanke

SONet BOTNIAn hallinnoima Pohjanmaan maakuntien päihdepalvelujen kehittämishanke käynnistyi vuoden 2008 maaliskuussa ja jatkui vuoden 2009 elokuun loppuun. Pohjanmaan maakuntien päihdepalvelujen kehittämishanke toteutettiin Pohjanmaan maakuntien (Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa) alueella. Pohjanmaan maakuntien päihdepalvelujen kehittämishanke oli osa Länsi-Suomen osaamiskeskusten hankekokonaisuutta, jolle myönnettiin Valtioneuvoston asetuksen (719/2007) mukainen valtionavustus päihdepalvelujen kehittämiseen vuosille 2007―2009. Pohjanmaan maakuntien päihdepalvelujen kehittämishankkeen keskeisinä sisältöinä oli alueen päihdepalvelujärjestelmän kartoittaminen ja päihdepalvelujen kehittämistyön vahvistaminen osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta sekä päihdehuollon eri toimijoiden välisten yhteistyörakenteiden ja asiantuntijuuden vahvistaminen. Päihdepalvelujen kehittämishanke on ollut mm. perustamassa pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittäjäverkostoa, joka on aloittanut toimintansa keväällä 2008 tavoitteenaan vahvistaa maakuntien yhteistä päihdetyön asiantuntijuutta ja -kehittämistyötä. Tiivis yhteistyö toimijoiden kesken on mahdollistanut voimavarojen yhdistämisen ja hyvien käytäntöjen levittämisen. Kehittäjäverkoston toiminta jatkuu hankkeen päättymisen jälkeen.

Pohjanmaan maakuntien päihdepalvelujen kehittämishankkeen loppuraportti

 

POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄJÄVERKOSTO

Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittäjäverkosto on aloittanut toimintansa keväällä alueellisesta tarpeesta vahvistaa maakuntien yhteistä päihdetyön asiantuntijuutta ja -kehittämistyötä. Tiivis yhteistyö toimijoiden kesken mahdollistaa voimavarojen yhdistämisen, hyvien käytäntöjen levittämisen ja päällekkäisten suunnitteluprosessien välttämisen.

Verkoston tavoitteena on mm. kehittää päihdepalveluita sekä toimijoiden että kuntalaisten lähtökohdista ottaen huomioon myös yhteyden mielenterveystyöhön. Kehittäjäverkoston tehtäviksi on määritelty: (ks. kehittäjäverkoston työsuunnitelma)

1. Asiantuntijuuden vahvistaminen (päihdetyön ammattilaisten yhteen kokoaminen, asiantuntemuksen vaihtaminen, yhteistyön tiivistäminen, olemassa olevien resurssien hyödyntäminen ja päihdetyön profiilin nostaminen)

2. Kehittämistyön tukeminen (uusien, innovatiivisten työtapojen etsiminen ja mahdollistaminen sekä päihdetyön eri teemoihin keskittyminen)

3. Tutkimukselliset avaukset (mm. tutkimusideoiden esille nostaminen)

4. Päihdetyön osaamiseen liittyvän kehittämisnäkökulman esille nostaminen (keskustelun avaukset, viestin vieminen oppilaitoksiin ja erilaisten tilaisuuksien järjestäminen)

Ylimaakunnallinen päihdetyön kehittäjäverkosto rakentuu Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA:n, Pohjanmaa-hankkeen, Terveyden ja hyvinvointilaitoksen, Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen, Länsi-Suomen lääninhallituksen, Päihdetyön kehittämiskeskus -hankkeen, BoWer-hankkeen, Tällä Selevä! -päihdepalvelujen kehittämishankkeen sekä Seinäjoen ja Vaasan kaupungin edustajista. Verkosto on avoin myös muille toimijoille.

Kehittäjäverkoston työsuunnitelma

PÄIHDETYÖN KEHITTÄJÄVERKOSTON JÄRJESTÄMIÄ TILAISUUKSIA

Ehkäisevän päihdetyön teema-aamupäivä ”Ennakoidaan hyvinvointia – ehkäistään päihdehaittoja" järjestettiin 8.5.2009 Vaasassa (ks. ohjelma ja materiaalit).

Tilaisuuden ohjelma ja materiaalit

Päihdetyö muuttuvassa kuntarakenteessa tilaisuuden materiaali
Teemailtapäivä ”Päihdetyö muuttuvassa kuntarakenteessa" järjestettiin 20.2.2009 Seinäjoella. Oheisina liitteinä tilaisuuden ohjelma ja linkit sekä neuvotteleva virkamies Kari Haaviston (Sosiaali- ja terveysministeriö) ja kehittämispäällikkö Maritta Vuorenmaan (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Vaasan toimipaikka) esitykset.

Ohjelma ja esitykset

AJANKOHTAISTA

Haasteena ikäihmisten päihdeongelma? Selvitys ikäihmisten päihdeongelman esiintyvyydestä pohjalaismaakunnissa

Raportti

Toivoa paremmasta päihdehuollosta. Selvitys pohjalaismaakuntien päihdepalvelujärjestelmästä ja tulevaisuuden haasteista kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa.

Raportti

POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDEPALVELUJEN KEHITTÄMISHANKE

Pohjanmaan maakuntien osalta sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA toteuttaa perustoimintaansa liittyvän päihdepalvelujen kehittämishankkeen ajalla 1.3.2008–31.10.2009.

Länsi-Suomen läänin sosiaalialan osaamiskeskuksille (Varsinais-Suomen osaamiskeskus Oy Vasso Ab, Pikassos Oy - Sosiaalialan osaamiskeskus Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koske, Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA ja Ab Det Finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området) on asetuksen (719/2007) mukaan myönnetty vuosille 2007―2009 valtionavustusta päihdepalvelujen kehittämiseen.

Osaamiskeskusten hankkeissa otetaan huomioon asetuksen (719/2007) mukaiset kehittämistehtävät, joita ovat: seudullinen kehittäminen osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta, yhteistyö päihdetyön, mielenterveystyön ja lastensuojelun välillä, epäsuhta palvelujen tarpeen ja saatavuuden välillä sekä päihdeongelmaisten naisten hoitopalvelut. Hankkeissa arvioidaan palvelujärjestelmän toimivuutta ja paikannetaan palveluaukkoja, kehitetään palvelurakenteita ja palveluketjuja sekä vahvistetaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Hankkeissa huomioidaan myös naisten päihdepalvelut sekä yhteistyö lastensuojelun kanssa.

Palvelujärjestelmät, palvelujen tarpeet ja kehittämistyön tilanne eroavat Länsi-Suomen läänin eri maakunnissa ja seuduilla huomattavasti. Siksi päihdepalvelujen kehittämisen koordinointia on lähestytty läänin alueella erilaiset tilanteet huomioiden. Pohjalaismaakuntien alueella päihdetyön kehittämishankkeen tavoitteet ovat seuraavat:

1. Päihdepalvelujen kehittäminen ja kuntien tukeminen osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta
2. Päihdepalvelujen kokonaistilanteen kartoittaminen ja päihdetyön kehittämistarpeiden arviointi
3. Päihdehuollon eri toimijoiden välisten yhteistyörakenteiden ja asiantuntijuuden vahvistaminen.

Pohjanmaan maakuntien päihdepalvelujen kehittämishankkeen ohjausryhmänä toimii SONEt BOTNIAn johtoryhmä

TILASTOJA/MATERIAALEJA

 

Päihdeavainindikaattorit kunnittain (Pohjalaismaakunnat)

Päihdeavainindikaattorien kuvaus
Kunnan päihdeavainindikaattorit -kokonaisuus sisältää 10 kuntatason avainindikaattorin lisäksi muita, myös valtakunnan tason taustaindikaattoreita kuntien päihdeasioiden puheeksiottamisen, suunnittelemisen ja kehittämisen tueksi. Kunnan päihdeavainindikaattorikokonaisuus on työväline, jolla helpotetaan päihteitä koskevan tilastotiedon hyödyntämistä kunnissa päihdeavainindikaattoreiden ja niihin liitettyjen tulkintakysymysten avulla.

Kuntien päihdeavainindikaattoreiden avulla kuntia voidaan motivoida ehkäisevän päihdetyön ja päihdepalvelujen kehittämiseen. Kunnat voivat päihdeavainindikaattoreiden avulla arvioida, mihin suuntaan kuntalaisten terveys ja hyvinvointi ovat kehittymässä ja mihin voimavaroja kannattaa jatkossa suunnata. Myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä päihdeasioiden ja päihteiden käyttöön vaikuttavien asioiden esiin nostaminen ja niiden esillä pitäminen on kunnan avainpäihdeindikaattorit -patteristoa hyödyntämällä helpompaa.

Tulkinta
Tilastotiedon antama tieto näyttää ikään kuin välähdyksiä kokonaisuudesta. Kuntien päihdeavainindikaattorit ovat päihdeongelman osoittimia, jotka ovat periaatteessa vertailukelpoisesti tulkittavissa. Niiden tulkintaan vaikuttaa kuitenkin kuntakoko ja palvelujärjestelmän rakenne.

Indikaattorien antaman kuvan täydentäminen vaatii väistämättä paikallisen tietämyksen ja tulkinnan hyödyntämistä ja huomiointia. Indikaattoritiedon antaman kuvan voidaan ajatella olevan luonnostelma luurangosta, eli pelkästään sen perusteella ei pysty sanomaan, millainen ilmiö todellisuudessa on. Täydentäjäksi tarvitaan paikallista tietoa - sekä tilastotietoa että havaintotietoa.

Paikallisen tiedon hyödyntäminen on keskeistä päihteisiin liittyvän hyvinvointisaldon hahmottamisessa. Hyvinvointisaldon muodostamiseksi kunnan päihdetilannetta on tarkasteltava laaja-alaisesti päihteistä koituvien hyötyjen ja niistä aiheutuvien haittojen kautta. Päihteiden käyttöön liittyviä paikallisia hyötyjä voivat olla esimerkiksi kunnan alkoholielinkeinon tuottamat hyödyt. Päihteistä aiheutuvat haitat lisäävät monenlaisia palvelutarpeita, kuten päihde-ehtoisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä järjestykseen liittyvä palveluiden tarvetta. Hyvinvointisaldo muodostuu siis kokonaiskuvasta, joka syntyy avainpäihdeindikaattorien antamasta tilastotiedosta ja niiden läpikäymisestä moni ammatillisessa työryhmässä, jolloin voidaan tehdä tulkintoihin ja oivalluksia paikallisesta tilanteesta.

Lisätietoja
Päihdeavainindikaattorit julkaistiin vuonna 2006 Lapin lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston koordinoiman päihdeindikaattorihankkeen tuotoksena. Hankkeessa olivat mukana myös muut lääninhallitukset ja Stakes. Tarkempia tietoja päihdeindikaattorihankkeesta on saatavissa hankkeen loppuraportista Martin Maria. Kunnan avainpäihdeindikaattorit. Lapin lääninhallituksen julkaisusarja 2007:1.

© Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet 2005 - 2008

Excel-taulukko: Päihdeavainindikaattorit pohjalaiskunnittain

RAPORTTEJA

 

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Mieli 2009 -työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3

Raportti

Tukiaineisto ”Ehkäisy ja hoito – laadukkaan päihdetyön kokonaisuus” kunnille alueellisen päihdetyön järjestämiseksi:
Ehkäisy ja hoito

Kunnan avainpäihdeindikaattorit. Lapin lääninhallituksen julkaisusarja 2007:1.

Kunnan avainpäihdeindikaattorit

Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet. Sosiaali- ja terveysministeriö. Esitteitä 2006:6
Esitteessä on kysymyksiä, jotka auttavat Sinua arvioimaan, onko alkoholinkäyttösi haitallista.

Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet

Pro gradu -tutkielma: Ström, Aija: Ikääntyvät ja alkoholitoimijuus. Kvalitatiivinen tutkimus ikäihmisten alkoholinkäytöstä.
Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Tutkimuksen tarkoituksena on saada lisää tietoa ikääntyvien alkoholinkäytöstä, sen ilmenemisestä ja käyttötavoista. Tarkastelun kohteena ovat ikääntyvien omat kertomukset. Tutkimukseen on haastateltu viisi naista ja viisi miestä, jotka ovat eläkkeellä eli kolmannessa iässä ja jotka käyttävät alkoholia.

Ikääntyvät ja alkoholitoimijuus

YHTEYSTIEDOT

Sirpa Tuomela-Jaskari
Projektikoordinaattori, YTM
LasSe Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli-Suomessa -hanke
SONet BOTNIA Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus
Koskenalantie 16
60220 Seinäjoki
sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

LINKKEJÄ

Stakes / Neuvoa-antavat
Stakes / Alkoholiohjelma 2008-2011
Pohjanmaa-hanke
Sosiaaliportti – linkkihakemisto
Liika on aina liikaa – Ikääntyminen ja alkoholi-hanke
Pohjanmaan maakuntien päihdepalvelujen kehittämiskeskus
Preventiimi